Greifswald, hylätty sairaala ja tuskailua lukujärjestyksen kanssa

Viime viikonloppuna olin käymässä Petun luona Greifswaldissa. Piskuinen 55 tuhannen asukkaan merenrantakaupunki on Berliinin kanssa aivan toista maata. Greifswaldissa jos jonnekin kestää (pyörällä) 15 minuuttia tai kauemmin, on se kauhean kaukana. Joopa joo. Ja minä kuljen Berliinissä yliopistolle S-Bahnilla puoli tuntia :D
Sympaattinen pieni kaupunki se kyllä oli. Vähän oli kylmää ja märkää ja tuulista, mutta toisaalta niin oli myös Berliinissä.

Täältä saa ottaa ja tänne saa tuoda. Kirjoja siis. Kuka tahansa.

Lauantai oli turistikierrospäivä, ja sunnuntaina käytiin eläinpuistossa. Se oli siitä erikoinen, että joihinkin aitauksiin sai vierailija mennä sisälle. Niinpä me kävelimme kenguru- ja haikara-aitauksien läpi katselemaan eläimiä tarkemmin. Osuimme paikalle juuri passelisti eläinten ruokinta-aikaan.

Tämä pikkukaveri vaelteli aitauksen ulkopuolella ihan ilman valvontaa.

Petu vei minut myös Wieckiin (Greifswaldiin kuuluva pieni kalastajakylä parin kilometrin päässä Greifswaldin "keskustasta") katsomaan yhtä vanhaa luostaria. Punatiilet ovat juttu sielläpäin, vanhat punatiiliset rakennukset ovat suorastaan nähtävyys.

Tuo on juuri sellainen seinä jota Ezio Auditore pääsisi kepeästi kapuamaan. Olisipa mulla täällä Assassin's Creed. Huokaus.

Semmoinen retki se. Eikä mennyt bussilla kuin kolmisen tuntia. Pääsin ennen takaisinpaluuta osallistumaan pikaisesti erään buddyn suomentunnille, jossa kuunneltiin Aleksis Kivestä kertovia jutunpätkiä (totta kai, kun 10. päivä oli Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuudn päivä). Petulla on siis alkanut yliopisto jo tällä viikolla.

Humboldtissa luennot alkavat tiistaina, ja minulla on päällä pieni hermoilu lukujärjestykseni puolesta. Olin valinnut huolella kursseja ja moduleita juuri sen verran, että saisin niiden avulla talvilukukauden aikana kasaan 24 ECTS-pistettä (eli suomeksi opintopistettä), mikä olisi vain pisteen vähemmän kuin mitä minun periaatteessa pitäisi saada viiden kuukauden aikana kasaan, enkä näin ollen usko sen haittaavan mitään Helsingin päässä. Modulit on siis opintokokonaisuuksia, joihin saattaa kuulua luentoja (Vorlesung), seminaareja tai harjoitusryhmiä, ja lukukauden lopuksi yksi loppukoe, joka sitoo nämä kaikki yhteen. Moduleita ei voi suorittaa osittain, vaan kaikki niihin kuuluvat kurssit pitää käydä saadakseen modulista opintopisteet.

Olin siis huolella ja vaivalla kasannut itselleni tyydyttävän lukujärjestyksen niistä aineksista, jotka minulla oli käytettävissäni. Maanantait ja perjantait vapaina kuten kuuluu, ei liikaa aikaisia aamuja ja niin edelleen. Mutta kuten fuksit Helsingin yliopistossa, myös vaihto-oppilaat täälläpäin oppivat kurssivalintaohjelman (eli tosiaan sen AGNESin) käytön verrattain myöhään. Torstaina oli viimeinen ilmoittautumispäivä, ja nyt olen sitten saanut liudan sähköpostiviestejä, jotka kertovat kurssien ja/tai ryhmien olevan täynnä. Mietinkin, että miksi lukujärjestykseni näytti suorastaan kumisevan tyhjyyttä. Onneksi opettajat ovat kuuleman mukaan joustavia Erasmus-vaihtareita kohtaan, joten toivon asioiden järjestyvän, kunhan vain ilmestyn ensimmäisille luennoille ja pyydän opettajalta kauniisti silmäripset räpsyen lupaa osallistua kurssille. *Ristii sormet*

"Die Philosophen haben die Welt nur verschieden interpretiert, es kommt aber darauf an, sie zu verändern." Humboldt-yliopiston päärakennuksen aula. Jokaisessa rappusessa käsketään varomaan rappusia.

No joo. Ensi viikolla sitten näkee, miten tämä asia lutviutuu. Eiköhän se tästä.
Tällä viikolla Berliinissä on Festival of Lights. Mm. Brandenburgin portti ja TV-torni valaistaan eri taiteilijoiden tekemin taideteoksin. Kävin torstaina kattelemassa Brandenburgin portilla, näytti oikein hienolta.

Valotaidetta Brandenburgin portilla.

Eilen eli perjantaina 14. päivä kävimme pienellä porukalla tutkimassa erästä hylättyä sairaalaa. Sieltä löytyi aika jänniä graffiteja. Paikka oli toisaalta kiehtova, toisaalta aika surullinen. Miksi se oli tuhoutunut, miksi se oli hylätty? Miksei sen paikalle ole rakennettu mitään uutta? Näitä kysymyksiä tuli pohdittua rakennusta tutkiessa.
Kuulin joltain paikalla olleelta sivustosta nimeltä abandonedberlin.com. Berliinistä löytyy roppakaupalla hylättyjä rakennuksia, enemmän kuin kuvittelisikaan. Näistä sitten saattaa löytyä vaikka minkämoista ilkivaltaa taidetta. Kuten vaikka huone, joka on maalattu täyteen sydämiä. Tai banaaneja :D

Heh heh heh.